Liz Williams: Aavekauppiaan tytär

Liz Williams: Aavekauppiaan tytär
Englanninkielinen alkuperäisteos: Snake Agent
Suomentanut:  Marianna Leikomaa
Sivuja: 334
Julkaisuvuosi: 2012 (alkuperäisteos 2005)

Olin suunnitellut laittavani tämän kirjan Helmet-lukuhaasteen kohtaan 27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja, koska tämä osui ensimmäisenä silmiin kun tein netissä kirjahakua Singaporessa tapahtuvista kirjoista. Mutta ei tämä itse asiassa kyllä tapahdu tässä Singaporessa vaan kuvitteellisessa tulevaisuuden Singapore3 -kaupungissa. Toisaalta mikä sen singaporelaisempaa kuin muualle Aasiaan franchising-periaateella kloonattu kaupunki, missä yhdistyvät moderni suurkaupunki ja sen hyvinkin perinteinen kiinalainen sydän... ja taikausko ja demonit (?). No, rastittelen tämän kirjan toistaiseksi varauksella tuon kotipaikkakunta -otsikon alle ja sopiihan tämä tietysti käännöskirjaksi ja kirjaksi, missä ratkaistaan rikos. Ja ehkä myös fantasiaan (urbaaniin sellaiseen) koska liikutaanhan tässä helvetissä ja demonien parissa.

Aavekauppiaan tytär aloittaa rikoskomisario Chenin seikkailuista kertovan sarjan ja on ihan hauska tuttavuus joten uskon, että voin hyvinkin palata sarjan muihin osiin tulevaisuudessa. Kirjaa on hieman hankala laittaa mihinkään selkeään kategoriaan koska vaikka se on pohjimmiltaan melko perinteinen dekkari, niin sen tapahtumaympäristö ja sivuhahmot mahduttavat sen myös moderniin, urbaaniin fantasiaan ja löytyy siitä jotain kauhuelementtejäkin. Rikoskomisario Chenin työympäristönä on toimia erikoistutkijana rikoksissa, jotka liittyvät Helvettiin. Tässä kirjassa selvitellään laitonta sielukauppaa ja sen takana olevaa salaliittoa. Avukseen Chen saa Helvetin oman tutkijan, charmantin demonin Zhu Irzhin ja mukaan liittyy myös muita värikkäitä hahmoja niin Helvetistä, Taivaasta kuin Singapore3:sta mukaanlukien komisarion demonivaimo Inari ja jumalatar Kuan Yin.

Tarinan henkilökuvaus on dekkariksi varsin hyvää ja hieman harmaan komisarion vastapainoksi muut hahmot ovat hyvinkin kiinnostavia ja monisyisiä. Kiinnostavaa ja hyvin aitoa on myös aasialaisen kulttuurin kuvaus: tavat, taikausko, feng shui ja taolaisen uskonnon vivahteet kulkevat tarinassa mukana saumattomasti ja antavat tarinalle omaperäisyyttä. Aasialaista kultuuria tuntemattomalle tämä ympäristö voi olla jopa hieman liiankin eksoottinen, mutta  Singaporen taikauskon ja modernin suurkaupungin keskellä asuvalle tämä on mielenkiintoinen yhdistelmä totta ja tarua.

Kirjan suomennettu nimi ja kansi ovat ikävän mitäänsanomattomat, vaikka aavekauppias ja tämän tytär kuuluvatkin osaksi tarinaa, niin itse asiassa he ovat vain osa sivujuonta. Sarjasta on käännetty myös kaksi seuraavaa osaa Demonien taivas ja Kultainen lohikäärme. Yhteensä sarjassa on kuusi kirjaa. Näiden lisäksi brittiläinen Liz Williams on kirjoittanut myös muita suomentamattomia teoksia, joista osa kuuluu selkeämmin scifi- kuin fantasiakategoriaan. Osa hänen kirjoistaan on ollut myös ehdolla Philip K. Dick -palkinnon saajaksi, joten mistään ihan tusinakirjailijasta ei ole kyse.

Tätä lukiessani mietiskelin mahtaisinkohan löytää Helmet-lukuhaasteeseen fantasiakirjan ihan jokaisen otsikon alle, koska tämä kategoria on kuitenkin se, mitä eniten luen ja mistä pidän... Katsotaan miten haaste etenee. Fantasia ei tarkoita pelkkää miekkaa ja magiaa vaan sen alle sopii hyvinkin monipuolisia teoksia maagisesta realismista dystopiaan jne joten voisikin olla ihan mielenkiintoista sovittaa uusia fantasiatuttavuuksia eri haasteotsikoiden alle.

Katherine Neville: Musta Kuningatar & Tuli

Katherine Neville: Musta Kuningatar  
Englanninkielinen alkuperäisteos: The Eight
Suomentanut:  Seppo Loponen
Sivuja: 610 (englanninkielinen versio)
Julkaisuvuosi: 1989  (julkaistu myös vuonna 2010 nimellä Kahdeksan)

Katherine Neville: Tuli 
Englanninkielinen alkupäeräisteos: The Fire
Suomentanut:  Hilkka Pekkanen
Sivuja: 562 (englanninkielinen versio)
Julkaisuvuosi: 2008

Minähän sitten heti lipesin Helmet-lukuhaasteen suunnitelmista ja rupesinkin lukemaan ihan muuta, kuin olin alunperin suunnitellut eli koska latasin Kindlelle uudenvuodenpäivänä Katherine Nevillen kirjan The Fire (suomeksi ilmestynyt nimellä Tuli)  niin tokihan piti lukea ensin uudestaan sen "esiosa" Musta kuningatar (The Eight), mikä on kuulunut suosikkikirjoihini heti suomeksi ilmestyttyään ja minkä olen lukenut useasti, mutta edellisen kerran jo vuosia sitten. Minulta löytyy tämä kirja myös kovakantisena paperikirjana ja se on yksi niistä harvoista, jotka pakkasin mukaan myös Singaporeen muutettuani, joten tämä lienee jo todistaa sitä, että todella pidän kirjasta.

Koska molemmat kirjat kuuluvat samaan tarinaan, vaikka sekä niiden tarinoiden kuin kirjoitusajankohtien välillä onkin kaksikymmentä vuotta, niin käsittelen ne myös yhdessä. Luin molemmat tällä kertaa englanninkielisinä versioina perä perää. Sivuja tähän urakkaan sisältyi yli tuhat ja lukemiseen meni aikaa toista viikkoa koska luin kirjoja pätkittäin ja osittain samanaikaisesti parin muunkin kirjan kanssa.

Tähän täytyy myös todeta, että luen kirjoja kahdella tavalla: toinen, mikä pätee myös näihin kahteen kirjaan on nopea läpiluku ilman mitään sen syvällisempiä analyyseja. Tärkeintä tällä tavalla luetuissa kirjoissa on niiden kyky imaista mukaan tarinaan ja kirjojen koko maailmaan. Tällaiset kirjat ahmin kuin hyvän pizzan oluen kera eli nauttien, mutta sen kummemmin kiinnittämättä huomiota kielioppiin tai hienosti aseteltuihin sanoihin. Tärkeintä on, että tarina kulkee sujuvasti ja tarjoaa tarpeeksi, mutta ei liikaa haasteita lukijalle. Toiset, huomattavasti harvalukuisemmat kirjat, taas ovat kuin Michelin-ravintolan maisteluillallinen: viimeisen päälle fiiniä ja hiottua, missä yksityiskohdat nousevat esiin todellisina taide-elämyksinä, mutta joka saattaa myös joskus sortua turhaan hienosteluun eikä nälkää välttämättä tule vietyä.

Nämä kirjat ovat siis ehdottomasti viihdettä ja hyvää sellaista: kirjailija on tehnyt huolellista taustatyötä mikä pitää monisyisen tarinan kasassa. Musta kuningatar liikkuu sujuvasti niin 1970-luvun alussa kuin Ranskan vallankumouksen aikana. Keskeisenä teemana on muinaisen, mystisen Kaarle Suuren shakkipelin "Montglanen pelin" etsintä ja siihen sisältyvän arvoituksen ratkaiseminen.

Mustan kuningattaren tarina alkaa vuodesta 1790 ja Montglanen luostarista Ranskan Pyreneiltä. Tarinan historialliset osat kerrotaan ulkopuolisen tarinankertojan näkökulmasta, mutta mukana on myös osia, missä eri henkilöt kertovat suoraan omaa tai juoneen liittyvää vanhempaa historiallista tarinaa. Päähenkilöinä ovat nunnakokelaat Mireille ja Valentine, mutta heidän lisäkseen tarinan kulkiessa jännittävää tietään vastaan tulee useita maailmanhistoriasta tuttuja hahmoja, joista merkittävimpiin kuuluvat mm. Autunin piispa Talleyrand, Napoleon ja Katariina Suuri. Historiallisen osion rinnalla kulkee vuoden 1972 uudenvuodenaatosta alkava modernimpi tarina, jossa tietokoneasiantuntija Catherine Velis joutuu mukaan "peliin", mikä vie hänet New Yorkista Algeriaan. Catin tarina kerrotaan minä-muodossa, mikä toimii kokonaisuuden kannalta varsin hyvin.

Shakilla on tärkeä osuus kirjoissa eikä pelkästään historiallisen shakkipelin takia. Koko juoni on rakennettu "elävän shakkipelin" ympärille ja kirjojen luvut on usein nimetty shakkitermien mukaan ja niiden lisäksi lukujen alussa on lainauksia shakkipeliin liittyen. Kaikilla hahmoilla ja siirroilla on omat roolinsa tässä elämää suuremmassa shakkipelissä. Kuten ensimmäisen suomennoksen nimestä voi päätellä on mustalla kuningattarella erityisen suuri rooli, mutta itse asiassa merkittävämpi on alkuperäisen nimen mystinen luku kahdeksan. Tarinassa ratkaistaan muinaisia koodeja ja symboleita jo paljon ennen mitään Da Vinci -koodeja ja mielestäni paljon kiehtovammin.

Ja vaikka Musta kuningatar päättyykin jonkinlaiseen hieman avoimeen loppuratkaisuun se jättää tilaa myös jatkotarinalle, joten 20 vuotta myöhemmin kirjoitettu Tuli jatkaa tarinaa ja sen monimutkaista shakkipeliä. Tällä kertaa on molemmissa tarinoissa siirrytty seuraavaan sukupolveen ja historiallisessa osuudessa päähenkilönä on Mireillen poika Charlot ja nykyaikaan sijoittuvassa minä-muotoisessa tarinassa taas Catherinen tytär Alexandra. Jatkotarina ei tiputtele historiallisia nimiä ihan niin hengästyttävään tahtiin kuin ensimmäinen kirja, mutta ihan helpolla ei tämäkään tarina päästä lukijaansa. Molemmat tarinat ovat kuin ristisanatehtävä, missä kaikki liittyy kaikkeen ja joskus tuntuu lähes mahdottomalta yhdistää kaikki rinnakkaiset koodit ja salaviestit ja historiallinen ja modernimpi juonenkuvio. Ja kuten ensimmäinen kirja myös toinen loppuu jonkinlaiseen ratkaisuun, mutta onko sekään vielä lopullinen?

Minä pidän ristisanatehtävistä ja vaikken shakkia ole koskaan opetellutkaan niin minua kiehtovat kaikenlaiset pelit ja strategiat joten näille kirjoille olen sopivaa kohderyhmää etenkin kun mukana on niin ihan oikeata historiaa kuin fantastisempiakin elementtejä ja jopa hieman, mutta ei liikaa, romantiikkaa. Historiallinen osuus on tarkkaan tutkittu ja todelliset henkilöt on sovitettu tarinaan varsin saumattomasti ilman isompia muutoksia oikeaan historiaan niin, että periaatteessa kirjan tapahtumat olisivat ihan hyvin voineet tapahtua sen merkkihenkilöille. Myös tietokonemaailmaan liittyvät osiot on kirjoitettu asiantuntevasti, koska Katherine Neville itse tulee tuosta maailmasta ja itse asiassa on todellisuudessa työskennellyt Algeriassa OPEC:lle Mustan kuningattaren nimikaimansa tavoin.

Musta kuningatar oli Katherine Nevillen esikoiskirja, joten periaatteessa tämä kirja sopii ainakin Helmet lukuhaasteen kategoriaan 42. Esikoiskirja ja luonnollisesti myös kategoriaan 23. Käännöskirja. Varsinaiseksi fantasiaksi en tätä luokittelisi vaan pikemminkin mysteeriksi tai jonkinlaiseksi salaliittoteoriaksi jo aiemmin mainitun Da Vinci -koodin tavoin. Osittain kirjat myös kertovat ajasta, jota et ole elänyt (34) ja tavallaan niissä on monta kertojaakin (6) vaikka varsinaisesti nämä kertojat eivät olekaan suoraan äänessä... mutta koska tämä luku-urakka oli varsinaisen Helmet-haasteen ulkopuolinen niin virallisesti en ainakaan toistaiseksi taida näillä kuitata yhtään kohdista vaan jatkan seuraavaksi takaisin suunnitellumpiin lukuelämyksiin.